” Kaikki kuorolaulajat tietävät sen vaiheen, kun uusi kuoroteos on saatu pysymään kasassa ja vihdoinkin laulettua läpi. Jos Pohjois-Savon Järjestöneuvosto olisi kuoroteos, se olisi tässä vaiheessa.”
Pohjois-Savoa määritellään usein aluejakojen kautta. Meillä on
- 18 kuntaa (19 kun Joroinen mukana) ja 5 tai 6 rajoiltaan vaihtelevaa seutukuntaa;
- 1 keskuskaupunki, 2 seutukaupunkia ja laaja maaseutu keskustaajamineen;
- 6 sosiaali- ja/tai terveyspalvelujen järjestäjää sekä joukko kuntia sosiaalipalvelujen järjestäjänä, 1 yliopistosairaalaa ja 2 keskussairaalaa.
- Ja niin edelleen
Jos julkinen sektori näyttäytyy hajanaiselle, niin näin on näyttäytynyt myös n. 5000 järjestön ja yhdistyksen Pohjois-Savo. Maakuntauudistushanke potkaisi Pohjois-Savoa eteenpäin yhtenäisenä maakuntana. Järjestöjen keskuudessa samaan pyrkivät maakunnalliset Järjestö 2.0. -hankkeet. Sakke – Pohjois-Savon Järjestöyhteistyön kehittämishanke (2017-2020) on tarttunut tehtävään, jonka tavoitteena on ollut saada Pohjois-Savon eri toimialojen järjestöt näkymään ja kuulumaan yhtenä ja vahvana kokonaisuutena. Yhteinen otsikko on osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Megatrendit (kaupungistuminen, ikääntyminen, digitalisaatio) ja rakenteelliset muutokset mullistavat järjestötoimijoiden maailmaa. Yksittäisen järjestötoimijan olo voi olla kuin ajopuulla. Sakke-hankkeessa saadun kokemuksen perusteella on tehty kolme huomiota, joiden suunnan muuttamiseen jokainen järjestö ja yhdistys voi halutessaan vaikuttaa:
- Näkymätön yhdistys tai yhdistysverkosto ei vaikuta.
- Salaseurat eivät uusiudu ja menesty vaan kuihtuvat pois.
- Kaikkien huutaessa yhteen ääneen kenenkään ääni ei kuulu.
Nämä huomiot ovat ohjanneet Sakke-hankkeen työtä. Tavoitteemme on ollut, että jokainen, yhteiseen työhön luottava järjestö ja järjestöverkosto, on näkyvissä. Toiminnan on oltava avointa kaikille ja matalalla kynnyksellä toimivaa. On luotava mahdollisuuksia kaikkien osallistua ja yhteisen kanavan kautta saada sanomansa perille. Matka kohti tavoitteita ei ole ollut mutkatonta ja työtä riittää myös jatkossa. Olemme kuitenkin muutaman etapin taittaneet ja lähtöpisteeseen tuskin on paluuta.
Pohjois-Savon Järjestöneuvoston toiminta liikkeelle
Sakke-hankkeen myötä Pohjois-Savossa on liitytty valtakunnalliseen kehitykseen, jossa järjestöillä on maakunnan tasolla yhteiset kanavat tärkeiden teemojen edistämiseen. Pohjois-Savossa nämä kanavat ovat pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelu, yhteinen järjestöstrategia sekä maakunnallinen järjestöyhteistyön rakenne: kaikkia osallistava Pohjois-Savon Järjestöfoorumi sekä edustuksellinen Pohjois-Savon Järjestöneuvosto.
Pohjois-Savon Järjestöneuvostoa valmisteltiin 30 järjestön voimin vuoden 2018 aikana. Tätä edelsi kuntakiertue syksyllä 2017, kolme seudullista keskustelutilaisuutta sekä valmistelevan järjestöyhteistyöryhmän perustaminen. Valmiita järjestöyhteistyön malleja vertailemalla päädyttiin lopulta 14 toimialan jäsenen ja varajäsenen järjestöneuvostoon sekä osallistavaan järjestöfoorumiin.
Pohjois-Savon Liiton maakuntahallitus nimesi järjestöneuvoston viralliseksi järjestötoiminnan neuvottelu- ja yhteistyöelimeksi ja valitsee keskuudestaan edustajan järjestöneuvostoon. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri on toiminut neuvostossa asiantuntijajäsenenä. Pohjois-Savon Järjestöneuvosto kokoontui kesällä 2019 aloittaen ensimmäisen kautensa.
Järjestöneuvoston tehtävät ja sen työkalut
”Pohjois-Savon Järjestöneuvosto on kaikkien Pohjois-Savossa toimivien järjestöjen ääni. Järjestöneuvosto kokoaa alueen yhdistysten voimat ja asiantuntemuksen yhteen. Yhteistyöllä järjestöneuvosto vaikuttaa ja siten vahvistaa Pohjois-Savoa.”
Pohjois-Savon Järjestöneuvoston tehtävänä on yhdistää, vaikuttaa ja näkyä.
Yhdistämisen työkaluja ovat järjestöneuvoston kokoukset. Jokainen järjestöneuvoston edustaja ja varaedustaja on linkki oman toimialansa verkostoihin. Toinen yhdistämisen työkalu on Pohjois-Savon järjestöfoorumi, joka kutsuu 1-2 kertaa vuodessa pohjoissavolaisia järjestöjä koolle kouluttautumaan ja verkostoitumaan ja johon voi osallistua ympärivuotisesti yhteisen, avoimen Facebook-ryhmän kautta. Etäosallisuuden kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia foorumitoimintaan. Kolmas yhdistämisen työkalu ovat paikalliset järjestöjen verkostot ja kuntien järjestöyhteyshenkilöt.
Vaikuttamisen työkalu on järjestöstrategia, joka kokoaa yhteen järjestöjen tahtoa tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Toinen vaikuttamisen työkalu on tulevaisuustyöskentely. Tavoitteena on saada hiljaiset signaalit esiin kehittäjille, päättäjille ja työntekijöille. Kolmas vaikuttamisen työkalu on järjestöneuvoston asiantuntija- ja päättäjäedustajat sekä yhteydet sidosryhmiin. Nämä ovat mahdollistaneet vaikuttamismahdollisuudet Tulevaisuuden Sote -työhön sekä seuraavaan Rakennerahastokauden ohjelmaan.
Näkymisen työkaluna Pohjois-Savon Järjestöneuvosto on tehnyt oman viestintästrategiansa. Viestintästrategiassa on määritelty sisäinen viestintä järjestöneuvostossa sekä ulkoinen viestintä verkostoille ja sidosryhmille. Toinen työkalu on pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelu sekä sen kuukausittainen yli 600 henkilölle lähtevä uutiskirje.
Mitä seuraavaksi?
Pohjois-Savon Järjestöneuvoston toiminta on saatu hyvin käyntiin. Tällä hetkellä valmistaudutaan seuraavaan kauteen. Mennyt koronakevät ja muutokset järjestöjen rahoituksissa on tuonut epävarmuutta järjestöneuvoston eteenpäin viennin suuntiin, esimerkkinä valmisteleva sihteerityö ja pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalvelu. Näihin toivomme ratkaisuja tämän vuoden aikana.
Järjestöneuvoston on seuraavaksi panostettava viestintään ja verkostoihin. Nämä kietoutuvat toisiinsa. Järjestöedustajien linkkejä omiin toimialaverkostoihin on syytä vahvistaa. Joillain toimialoilla ei ole tunnistettavissa verkostoja, mikä on vaikeuttanut edustajien mahdollisuuksia viestiä toimialansa järjestöille. Yhä edelleen osa toimialaverkostoista haluaa pysyä piilossa ja suljettuna. Pidemmän päälle täytyy kysyä, mikä näiden verkostojen merkitys maakunnalliselle vaikuttamis- ja kehittämistyölle on.
Paikalliset järjestöjen verkostot kaipaavat myös panostusta. Sakke-hankkeen aikana kaikille yhdistyksille tarkoitettuja säännöllisiä verkostoja on perustettu seitsemään kuntaan. Yhteensä näitä on kymmenessä kunnassa. Paikallisten verkostojen järjestölähtöisyyttä ja yhteyttä järjestöneuvostoon tulee vahvistaa. Hyviä jalkautettavia malleja olisivat esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan järjestöyhdyshenkilön malli sekä Pirkanmaan yhdistysagentin käsikirja.
Kaikki kuorolaulajat tietävät sen vaiheen, kun uusi kuoroteos on saatu pysymään kasassa ja vihdoinkin laulettua läpi. Jos Pohjois-Savon Järjestöneuvosto olisi kuoroteos, se olisi tässä vaiheessa. Jatkotyöstäminen on toistoa, hiomista ja uskallusta laulaa teosta myös julkisesti. Järjestöneuvoston jatkossa on kyse tästä. On uskaltauduttava kiinnittyä, tuoda oma ääni mukaan, ja toistaa toimintaa – sopivasti kohti rutiineja, jatkuvasti uusiutuen. Sakke-hanke on hionut teoksen tähän vaiheeseen. Esitys on järjestöjen itsensä käsissä.
Tämä on osa Järjestö 2.0. -hankkeiden tuloksista kertovaa blogisarjaa,
Kirjoittajana projektipäällikkö Anne Aholainen